Italialaiset broilerileikkeet

Tällä Yhteishyvän ohjeella tuli tehtyä eilen mozzarellabroileria. Muistan meillä tehdyn tätä kerran aiemminkin, mutta silloin meiltä puuttuivat olennaiset cocktailtikut. Kokonaisuus levisi silloin kuin Jokisen eväät, mozzarellakin suli paistinpannulle aivan kokonaan. Siitä ärsyyntyneenä ostin niitä tikkuja, ja eilen ne pääsivät käyttöön. Pannun sijasta laitoin fileet uuniin, ja juusto pysyi kasassa. Ohjetta muokkasin hiukan, sillä salamin sijasta jääkaapissa oli pekonia. Hyvää ja karppia, ainakin näillä lisäkkeillä!


ITALIALAISET BROILERILEIKKEET


4 (ohutta) broilerin fileeleikettä
1 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1 rkl provencal-yrttiseosta


Väliin:
125 g mozzarellaa
4 viipaletta salamia (4 siivua pekonia)
tuoreita basilikanlehtiä (näitäkään ei ollut kotona, käytin kuivattua basilikaa)


Nuiji broilerinleikkeitä voipaperin tai pakastepussin välissä ohuemmiksi. Öljyä leikkeiden toinen puoli ja mausta suolalla ja yrttimausteella. Viipaloi mozzarella.


Käännä leikkeet ja nosta leikkeen toiselle puolelle viipale mozzarellaa, viipale salamia (tai pekonia) ja muutama basilikanlehti (tai kuivattu basilikaa). Taita fileet kaksinkerroin ja kiinnitä cocktailtikulla.


Paista leikkeet miedolla lämmöllä paistinpannulla tai grillaa ne täysin kypsiksi. Tarjoile grillattujen kasvisten kera.

Siskonmakkarapaistos

Heti, kun ilmat kylmenevät, alkaa tehdä mieli makkaraa. Paras yhdistelmä on pannulla paistettu makkara+chilijuurekset+jogurttikastike. Onneksi juureskausikin on alkanut, ja kävinkin jo fiilistelemässä lähikaupan lanttuvalikoimaa. Eilen tein ihan hatusta vedetyllä reseptillä siskispaistosta. Tämä on sellaista perushyvää arkimättöä, johon saa kivasti heiteltyä kaikkia sekalaisia juureksia ja vihanneksia, esimerkiksi papuja (unohtuivat tällä kertaa pakastimeen) tai erilaisia kaaleja. Ilman perunaa ruoka on myös karppaajan valinta. Jos ruoka olisi ollut tulisempaa, olisin pehmentänyt makua paksulla jogurtilla. Nyt paistos oli sen verran miedosti chilitettyä, että kastike jäi tekemättä (no okei, meillä ei ollut jogurttia).


SISKONMAKKARAPAISTOS


500 g siskonmakkaroita
3 porkkanaa
1 pieni lanttu
3-4 kaalinlehteä
½ pieni kukkakaali
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
chiliä
paprikamaustetta
öljyä paistamiseen


Lorauta pannulle öljyä ja tuprauta mausteet sekaan. Kuumenna mausteita muutama minuutti. Paloittele kasvikset ja paista ne öljyssä lähes kypsiksi. Kaada melkein kypsät kasvikset kattilaan tai pataan ja pullauta siskonmakkarat kuoresta pannulle pieniksi palloiksi. Kypsennä ja kaada nekin pataan. Anna muhia hetken. Lisää halutessasi turkkilaista jogurttia.

Kasviscurry

Elokuu on meillä tällä kertaa kasvisruokapainotteinen kuukausi. Tofua ei jaksa joka päivä syödä (eilen mies kokkasi tofua kung po), joten tänään pääraaka-aineeksi valikoitui linssi. Hesarissa oli jokin aika sitten intialaisia reseptejä, ja niiden mukaan tein kasviscurrya, linssimuhennosta ja kurkkuraitaa (no okei, jätin kasviscurrysta lehtisellerin pois).


KASVISCURRY


1 porkkana
150-200 g kesäkurpitsaa
1 paprika
1-2 rkl gheetä (kirkastettua voita) tai öljyä
1 valkosipulinkynsi
1-2 tl juustokuminaa
1-2 tl korianteria
1-2 tl kurkumaa
2 tl paprikajauhetta
1 tl mustapippuria
suolaa
vettä


Kuori ja paloittele kasvikset sopiviksi suupaloiksi. Kuumenna ghee tai öljy kattilassa, puserra joukkoon valkosipuli ja lisää mausteet sekä pieni tilkka vettä.


Lisää porkkanat ja anna niiden hautua lähes kypsiksi. Lisää loput kasvikset ja hauduta, kunnes ne ovat kypsiä mutta napakoita. Lisää tarvittaessa hieman vettä.

Curry tuossa etuoikealla.

Guacamole

Teimme eräänä iltana tortilloja, ja niiden lisukkeeksi tein guacamolea. Reseptin nappasin Laihdu ilman nälkää -keittokirjasta.

GUACAMOLE


2 mahdollisimman kypsää avokadoa

2 rkl hienoksi hakattua punasipulia

1 valkosipulin kynsi

1 ½ rkl sitruunan mehua

1 ½ rkl tomaattisalsaa

mustapippuria

Puolita avokadot. Leikkaa päät ja muserra hedelmäliha kulhoon. Muhenna haarukalla tai sauvasekoittimella (minä käytin morttelia). Lisää sipuli, valkosipuli, sitruunan mehu, salsa ja mustapippuri. Sekoita tasaiseksi massaksi. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

Munakoisogratiini

Jääkaappiin oli jostakin kokkaussessiosta jäänyt munakoiso ja parmesaania. Kahlasin läpi lehtileikkeitäni ja vastaan tuli Hesarista joskus leikattu munakoisogratiinin ohje. Olin monesti katsonut reseptiä sillä silmällä, mutta olin aina ajatellut sen väsäämisen vievän liikaa aikaa. Tänään kuitenkin tiesin, että minulla on koko päivä aikaa toteuttaa itseäni. Aika monta tuntia tämän parissa vierähtikin, vaikka aikaavievin osa (eli uunissa paisto) ei vaatinutkaan aktiivista työpanosta. Tomaattikastiketta hauduttelin pitkään, ja sen maku oli mukavan pehmeä jo ennen uuniin laittoa. Munakoisotkin valmistelin kerrankin huolellisesti. Yhteensä vuoka oli uunissa yli kaksi tuntia, 40 minuuttia lämpö päällä ja loppuajan jälkilämmössä muhimassa. Vaivannäkö ja pitkä haudutus kannatti, maku oli loistava. Tämä päätyy ehdottomasti suosikkilistalleni, ja ensi kerralla teen tupla-annoksen. Silloin aion lisätä tomaattikastikkeeseen valkosipulia.


Mutta mistä johtuu, että juustoa menee aina enemmän kuin ohjeessa sanotaan?


MUNAKOISOGRATIINI


2 keskikokoista munakoisoa
suolaa
oliiviöljyä
500 g paseerattua tomaattia
1-2 tl kuivattua basilikaa
suolaa
(ruskeaa) sokeria
n. 300 g buffalomozzarellaa (ohjeessa sanottiin n. 150 g!)
n. 2 dl tuoretta parmesaaniraastetta


Leikkaa munakoisot viipaleiksi ja ripottele niiden pinnalle suolaa. Itketä puolisen tuntia. Kaada paseerattu tomaatti kattilaan. Mausta basilikalla, suolalla ja sokerilla. Anna hautua miedolla lämmöllä (mitä pidempään, sen parempi).


Taputtele munakoisot kuiviksi. Kuumenna oliiviöljy pannussa ja paista viipaleet kauniin ruskeiksi. Valuta ylimääräiset öljyt talouspaperiin. Viipaloi mozzarella ja raasta parmesaani.


Voitele uunivuoka. Asettele vuokaan kerroksittain munakoiso- ja mozzarellaviipaleita, tomaattikastiketta sekä parmesaania. Aloita munakoisolla, laita päällimmäiseksi tomaattikastiketta.


Laita 175-asteiseen uuniin ainakin 40 minuutiksi, lisää puolen tunnin jälkeen pintaan parmesaania.

Rosmariinikanaa

Eilen katsoimme miehen kanssa Sikke Sumarin kokkiohjelmaa. Mies innostui siinä määrin ohjelmassa Siken tekemistä kanankoivista, että päätti tehdä tänään samaa. Jos Sikke vetää kokatessa rennosti mutkat suoriksi, mies tekee tämän kaiken potenssiin kaksi. Viis siitä, että Sikke teki koipia ja laittoi vuokaan oliiveja, tomaatteja ja avokadoöljyä! Meidän vuokaamme päätyi rintapaloja, eikä sitten paljon muuta. Hyvää oli kuitenkin, ihanan mehukasta ja tarpeeksi valkosipulista. Tämä ruoka on oikeastaan kuin minä: yksinkertainen.


ROSMARIINIKANAA


3 kanan rintaleikettä
rosmariininoksia
voita
valkosipulinkynsiä
oliiviöljyä
sitruunamehua
mustapippuria


Ota kanan rintaleikkeet huoneenlämpöön vähintään 30 minuuttia ennen valmistamista (ei välttämätöntä, mutta tekee mausta paljon paremman). Tee leikkeiden nahkaan kaksi viiltoa ja ujuta niihin rosmariininoksia, kuorittuja valkosipulinkynsiä ja voita.

Lorauta vuokaan oliiviöljyä ja sitruunamehua ja laita leikkeet vuokaan. Mausta mustapippurilla ja laita uuniin 200 asteeseen 50 minuutiksi.

Sipulikeitto

Tiskit tiskattu, kalsongit pyykätty, poikanen nätisti päiväunilla, kaikki tämä ennen puoltapäivää. Mitä silloin siis tehdään? Ei suinkaan nosteta jalkoja pöydälle ja lueta naistenlehteä, vaan pilkotaan 1,5 kiloa sipuleita ja tehdään niistä keittoa. Resepti on joskus ammoin Hesarin ruokasivuilta leikattu, ja toteutin sen lähes sellaisenaan. Timjamin sijasta laitoin kuivattua rosmariinia (hyvin vähän, mutta silti melkein liikaa, ainakin tuoksu oli vahva). Perinteisesti tällainen keitto kai tarjotaan vaalean leivän ja juuston kera, mutta meillä ei tietenkään ollut leipää, enkä tahtonut a) alkaa vääntää taikinaa b) pukeutua naparetkeilijäkerrastoon ja lähteä kauppaan. Tässä siis sipulikeitto ihan sellaisenaan.


SIPULIKEITTO


1,5 kg sipuleita
muutama valkosipulinkynsi
50 g voita
1 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
rosmariinia
valkopippuria
(suolaa)


Pilko sipulit ja valkosipulinkynnet (tai murskaa kynnet, kuinka vain), laita ne kattilaan ja kuullota niitä voissa n. 25 minuuttia. Sipulit voivat ruskistua kuullotuksen loppuvaiheessa. Lisää kattilaan loput ainekset ja anna hautua puolisentoista tuntia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Kylmäsavulohi-silakkarullat

Tuli mieleen, että silakkaa pitäisi syödä silloin tällöin. Fileet eivät maksa niin paljon kuin lohi, ja suhteellisen vähällä vaivalla saa hyvää kalaruokaa. Dioksiiniannoksesta en jaksa olla huolissani, en usko syöväni silakkaa niin paljon (joskin kuolinsyy "silakkayliannostus" voisi näyttää hienolta nekrologissa).

Silakkapihvejä tein jokin aika sitten, ja tänään oli vuorossa aikaavievämpi näpertely. Reseptin otin Helsingin Sanomista, mutta syyllistyin taas ohjeen muokkaamiseen. Alkuperäiseen ohjeeseen kuului maustettua ruokakermaa (vältän noita valmiiksi maustettuja kermoja periaatteesta) ja hieman vähemmän kylmäsavulohta kuin omaan sovellukseeni. Tilliä ei kaapista löytynyt, joten kokeilin sen tilalla ruohosipulia. Lohta oli alkuperäisessä ohjeessa niin vähän, että laitoin sitä surutta lisää. Maku oli melko sitruunainen eikä ollenkaan niin suolainen kuin kuvittelin.


Lisänä oli keitettyjä perunoita ja paistettuja lantunviipaleita (karppaajalle).


KYLMÄSAVULOHI-SILAKKARULLAT


500 g silakkafileitä
suolaa
mustapippuria myllystä
ruohosipulia
200 g kylmäsavulohiviipaleita
1 sitruunan kuori raastettuna
2 rkl sitruunamehua
2 ½ dl kermaa
1 sipuli
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi


Pese sitruuna hyvin, raasta kuori ja purista mehu. Pilko sipulit haluamasi kokoisiksi paloiksi. Lisää em. ainekset kerman joukkoon ja sekoita.


Levitä silakkafileet työlaudalle nahkapuoli alaspäin, ripottele suola ja ruohosipuli sekä rouhi mustapippuri fileiden päälle.


Leikkaa kylmäsavulohiviipaleet suunnilleen silakkafileiden kokoisiksi ja laita fileiden päälle. Kääri fileet rullalle ja laita ne uunivuokaan (kuvan vuoka 26 x 20 cm). Kaada päälle kerma-sipuliseos. Paista uunin alatasolla 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Liharuukku

Pakastimesta löytyi hätävaraksi ostettuja naudan paistisuikaleita. Päänsisäinen reseptikone löi tyhjää, mutta mieli teki suikalelihaa. Samana päivänä postiluukusta kolahtaneen Yhteishyvän reseptivihkosessa oli liharuukun ohje. Vaikutti tarpeeksi helpolta ja talviselta ruoalta, eli eikun hommiin. Ohjetta on hiukkasen muunneltu juuston osalta. Alkuperäisessä reseptissä oli soijakastikkeen lisäksi suolaa, mutta mielestäni se olisi tehnyt ruoasta liian suolaista. Lisäkkeeksi paistoin perunoita (kuvassa takana pienessä kattilassa), porkkanoita ja lanttua (pannulla edessä).

LIHARUUKKU

800 g naudan paistisuikaleita

voita ja/tai öljyä

1 iso sipuli

150 g pippurista tuorejuustoa

1 paprika

3 dl vettä

2 dl kermaa

2 rkl soijakastiketta

Lisäksi:

1 porkkana

½ lanttu

perunoita

mausteita (mustapippuria, chiliä, paprikajauhetta)

Ruskista lihasuikaleet voi-öljyseoksessa padassa. Lisää niiden joukkoon hienonnettu sipuli ja paprika ja anna pehmentyä. Lisää pataan vesi ja tuorejuusto ja sekoita, kunnes juusto on sulanut ja koostumus on tasainen. Hauduta uunissa 175 asteessa n. tunnin ajan. Lisää kerma ja soijakastike ja hauduta vielä vartti. Viipaloi juurekset ja paista voi-öljyseoksessa ja mausta ne makusi mukaan.

Tsatsiki

Tsatsiki on ihana lisäke salaattiin, vihannesten dippikastikkeeksi, leivän päälle, tai jos on yhtä tsatsikihullu kuin minä, sitä voi syödä suoraan purkista. Kreikkalainen (ja kaikki muukin Välimeren alueen) ruoka on mielestäni parasta mahdollista vatsantäytettä, mutta valitettavan harvoin tulee tehtyä mitään muuta kuin tätä. Resepti on appiukoltani, hän lienee ottanut sen jostakin kreikkalaisesta keittokirjasta. Ainesosien määrää voi toki rukata oman maun mukaan, joten laadunvarmistusmaistiaiset ovat hyvin oikeutettuja tätä tehdessä! Aineksia voi myös varioida: muistan nähneeni Pastanjauhajilla porkkanatsatsikin ohjeen. Isäni käyttää usein mintun sijasta tilliä. Saksanpähkinäkin voisi hyvin sopia tähän rouheutta tuomaan.

TSATSIKI

2 rkl oliiviöljyä

1 tl valkoviinietikkaa

2 valkosipulinkynttä

n. 250 g paksua (eli ihanan rasvaista) maustamatonta jogurttia

13 cm:n pätkä kurkkua

1 ½ rkl tuoretta minttua tai ½ tl kuivattua minttua

suolaa

Valuta jogurttia esim. suodatinpaperin läpi pari tuntia ylimääräisen nesteen poistamiseksi. (Tämä ei ole aivan välttämätöntä, mutta maku ja koostumus on valutuksen jälkeen parempi.) Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Sekoita kulhossa kevyesti oliiviöljy, valkoviinietikka ja valkosipuli. Lisää jogurtti ja suola ja sekoita tasaiseksi. Leikkaa kurkku pieneksi hakkelukseksi tai raasta se karkeaksi raasteeksi. Lisää kurkkusilppu ja minttu jogurttiseoksen joukkoon. Hätähousut voivat syödä tsatsikin heti, mutta annos kannattaa laittaa jääkaappiin tekeytymään - maku on vielä parempi seuraavana päivänä!